Ai häv nou boifrend

Maiskahtaa syksylle. Kerrostalon kiviseinät ovat jo jäähtyneet, mutta hiiltä ei ole vielä lapioitu pannuhuoneeseen. Patterit pysyvät kylminä, asuntokin tuntuu siis kylmältä. Aamuisin mietin jo nahkarotsin ottamista mukaan, mutta olen edelleen tyytynyt villaneuleen seulaan lämpöön. Ihan periaatteesta palelen kesävetimissä syyskuun alkuun asti. Vaikka ahdistaisi.

Kyllä, nyt ahdistaa. Syysväsymys on iskenyt etuajassa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Aamut ovat silkkaa tuskaa. Päivän aikana mikään ei oikein tunnu miltään, paitsi väsyneeltä. Blogistankin vaikuttaa normia tylsemmältä. Ihan tavalliset rennot jutustelut eivät nykyään kerää lukijoita. Seksi myy. Suuripäinen valkoinen mieskin nousi tohinalla listalla aloittaessaan napsuttelemaan näppäimistöllään seksivinkkejä. Milla B toimii mukavana vitsinä, mutta uutuudet jo puuduttavat.

Koska Tumpun Joonas tunnustaa kirjoittavansa suurta osaa Tumpun sivupalkin blogeista, oletan myös loppujen olevan Duo Tumpun tekosia. Todellisuudessa siis Joonas on Isosiskon tekstien takana, Toinen Viulu on ahkeroinut salaa Ihmissuhteita. Ja entäs Milja?

Hakasuluis mira yläkolmio ja kumppanit ovat hauskaa kuultavaa. "Älä kuvaa sen persettä! Aivovamma. Haluisit sää pesää vai munaa?" Elämä pissiksenä on aivan vitun paljon kuulimpaa kuin tällainen mököttävä polkkaaminen. (via js)

Tämä sivusto sisältää Big Brother alastonkuvia

Eikun siis tämä.

On mahtanut olla hauskaa niillä Kathyn alastonkuvien hakijoilla, jotka ovat toiveikkaina tulleet tänne, ja eksyneet sitten suureen imetyskeskusteluun. Hähä! Siitäs saitte! Siitäs saitte taas!

Olkaa hiljaa!

Ihan tosi. Minä en ole seurallinen olio. En varsinkaan linja-autossa, jossa tuntematon neiti-ihminen, jota kohtaan en tunne fyysistä vetoa, ja vielä vähemmän henkistä yhteyttä, haluaa seurallista kanssakäymistä kera allekirjoittaneen. Minä haluan vain mököttää penkilläni tarkastellen synkkää iltaa läpi bussin ryvettyneen ikkunan. En ole peräpukamieni vertaa kiinnostunut siitä, miten tyytyväinen arvon nainen on uuteen kampaukseensa. Varsinkaan, kun minulla ei ole peräpukamia. Tukka sinänsä on harvinaisen mauton teelmä, tuon naisen hameessa olisin vaatinut kampuriltani rahat takaisin. Mutta housuthan sillä on. Mauttomat. Nainen selostaa kaikki mahdolliset intiimit ilonsa ja murheensa vähätkään piittaamatta siitä, että koko suollelman aikana olen vain kerran avannut suuni. "Niin", sanoin silloin. Siinäkin oli sana liikaa.

Käteinen loppu? Takaajia et saa mistään, ainoa omaisuutesi on pussillinen tyhjiä pulloja? Ei hätää, kyllähän puutoksessa oleva rahaa saa. Aina löytyy ystävä hädässä, Luottotalo Fenno tarjoaa sinulle HetiLainaa miltei ilmaiseksi, korko on lähinnä muodollinen. "Tyypillisen 2000 Euron luoton järjestelypalkkio on yleensä 120 Euroa. Edellämainitun tyypillisen luoton todellinen vuosikorko on 39,57%." Siis lähes neljäkymmentä prosenttia! Virolaisomisteinen Fenno on viime vuonna tarjonnut myös sijoittajille velkasitoumuksia yhdeksän prosentin korolla. Ihan kelpo tuotto, mutta lainaisitko sinä rahasi tälle firmalle ja luottaisit saavasi kaiken korkoineen takaisin? En minäkään.

Rakas pääministerimme on saanut puhuttua Pikku G:n eduskuntaehdokkaaksi. Huono veto, kredibiliteetti kärsii kummallakin. Lisäksi olen kuvitellut Pikku G:n fanien olevan vielä yläasteella, joten äänestyskelpoisia kannattajia seuraaviin vaaleihin tuskin löytyy kovin monta. Mut nehän on nuoriso, ne on tulevaisuus.

"frendit otan messii, muut jää ulos,/
mä päätän tääl, mitä seuraavaks on tulos,/
eli jää pihalle venailee, tai niele uhos,/
pitää ettii ympärille oikeelaisii ihmisii,/
ottaa mitä haluu, pitää kynsihampain kiinni siit,/
mun elämän saundträkki tulee olee hitti niist,/
pelleist huolimatta jotka sotkeutuu mun bisneksii,/"
(Pikku G, Kunnianhimo)

Eteenpäin

Elämä jatkuu, kuolema pysyy. Ajattelin ensin kirjoittaa pitkän vuodatuksen, mutta lienee parempi jättää se tekemättä. Netistä kun ei mikään katoa koskaan, kun sen sinne kerran on tyrkännyt. Ensimmäisen kerran hymyilin, kun katsoin puussa istuvaa minulle tuntematonta mitäänsanomattoman näköistä pientä lintua. Siivekäs läjäytti maahan kokoonsa nähden aivan valtavan jöötin. Kakkahuumori on kivaa. Jopa linnuilla.

Minä olen luullut Lucky Luken kalvakoiden ja tekopyhien hautausurakoitsijoiden olevan vain karikatyyrejä, mutta nehän ovat ihan oikeasti sellaisia. Harras ilme, harras myyntipuhe. "Tämä arkkumalli on ollut kovin pidetty. Nämä kukat ovat kovin pidettyjä. Tämä uurna on kovin pidetty. Entä haluaisitteko siihen lisäksi tällaisen? Ai ette? Niin, jotkut vain haluavat sellaisen. Lasketaanpa jonkinlainen arvio hinnasta... näin. Juuri tällaisiin lukemiin yleensä päästäänkin." Lukema oli iso. Hautajaiset ovat kovin monimutkainen asia. Samoin lukemattomien pikkujuttujen muistaminen.

Tänään taidan katsella taas lintuja. Se on rauhoittavaa.

Kaikella on aikansa

Minä löysin vainajan. Vainaja sattui olemaan isäni. Tuumailen rauhassa tovin elämän tarkoitusta. Tai tarkoituksettomuutta.

Seasons don’t fear the reaper
Nor do the wind, the sun or the rain

Sin City

Paljon hypetetty Sin City on nyt sitten nähty. Katsojia ei ollut enää kuin kourallinen, joten melko viimoisilla hetkillä jaksoin kampeutua teatteriin. Leffa oli aika tarkkaan sitä, mitä lukemani perusteella odotinkin. Visuaalisesti Sin City toimi kuin häkäpönttö, aivan uskomattoman upea leffa. Juuri näin elokuva sarjakuvasta pitääkin tehdä. Lisäksi synkkyys on aina purrut minuun. Ei se silti mikään täydellinen ollut. Jessica Alba on syötävän söpö, mutta ei tosiaankaan mikään supertalentti näyttelijä. Muutenkin dialogi välillä tökki. Teininä olisin antanut tälle kympin, nyt tiputan ysiin.

Minä en ole pitkään aikaan muistanut linkata mihinkään kanssapolkkaajaa, joten suoritanpa nyt sitten oman osuuteni interblogistisista velvollisuuksistani.

Vasta tällä viikolla havaitsin uudehkon blogin, joka on Perso kaikelle. Person nyrpiintyminen Nuurdean Jussille oli hupaa luettavaa, tahtoo lisää tällaista. Pidän silti käyttötilini Nuurdeassa, uuden tilinumeron opetteleminen olisi mahdoton tehtävä tällä päällä.

Kobaian jengistä ehdoton suosikkini on Santeri. Santerin hulvaton tilitys taksikuskin elämästä sai samean mieleni astetta virkeämmäksi. Toveri Ratinenkin on ihan symppis. Tahtoo lisää tällaista.

Lehden huumori ei uppoa kaikkiin, jotkut katsovat sen liukuvan välillä mauttomuuksiin. Samaa vitsiä uusin variaatioin siellä pyöritellään ehkä liikaa, mutta kertomus Pikku-Samin koulupäivästä iski allekirjoittaneeseen kuin märkä räkä. Tahtoo lisää tällaista.

Blogistanista riittää intoilijoita joka lähtöön. Jotkut intoilevat kutomisesta, toiset saavat housut märiksi junista, kolmannet iKaikesta. Juhapekka Tolvanen taitaa kuitenkin olla polkkaajista ainoa, joka on innostunut kynistä. Jään odottamaan, millä kynällä Juhapekka seuraavaksi kirjoittaa muistiinpanojaan. Tahtoo lisää tällaista.

Homekeuhkoilija torkkuu

Paluu arkeen ei ole sujunut kivuttomasti. Lomalta pitäisi palata levänneenä ja akut täyteen ladattuna, koko kropan kiljahdellessa riemusta päästessään jälleen sorvin ääreen pakertamaan pimeää syksyä esiin. Ei nyt ihan ole noin mennyt. Olo on harvinaisen flegmaattinen ja unirytmi on täysin sekaisin. Parhaiten uni maittaisi juuri silloin kun kelloradio aloittaa elämöinnin. Ja lisäksi se saakelin aparaatti on minua vastaan, siitä ei juuri nyt saa viritettyä kohdalleen kuin Kiss FM:n. Ahdistaa. Unesta rähmäinen koura heilahtaa aamulla torkkukytkimelle harvinaisen nopeasti. Väsy.

Eilen huomasin ei niin siistillä työpöydälläni lojuvan ylimääräisen kahvimukin. Se oli levännyt siinä kärsivällisesti läpi kesän. Varovaisesti kurkkasin mukin pohjalle, sillä oli ilmeisesti viimeksi juotu kaakaokahvia. Pohjan ponteva homekasvusto voi oikein hyvin, mutta äkkiähän sellaisen huuhtaisee pois. Muki tiskialtaaseen, ja vettä päälle. Seuraus oli hieman odottamaton. Mukista pöllähti valtaisa tumma homepilvi, joka värjäsi altaan reunat mustiksi ja levisi naamalleni asti. Köhin vedet silmissä homepölyä pois keuhkoistani, seurauksena sain vain suuremman annostelun hometta sisuskaluihini. Homeen pikantti aromi maistui suussa vielä illallakin. Mukista irronnut homeklöntti sujahti tulpaksi lavuaariin. Yritin työntää sitä tiskiharjalla viemäriin, seurauksena homeklönttinen tiskiharja. Sormilla putsasin homeliiskat harjasta, ja tungin jätökset viemäriin. Örgh. Home tarttui mukin reunoihin yllättävän sitkaasti, tiskiharja ei tehonnut mukiin lainkaan. Puoli desiä Fairya auttoi kuitenkin kummasti tähänkin ongelmaan.

Tsemppi päälle, kyllä tämä tästä. Ehkä ensi viikko on jo paljon helpompi. Haukotus.

Joko se loppui?

Loma meni ennustuksieni mukaan. Jokaisella paikkakunnalla, jonka tomua jaloillani sekoitin, satoi vettä silloin kun siellä vierailin. Jos jossain ilmoitettiin puita kaatuneen myrskyssä, minä olin tietenkin siellä. Silloin tällöin ihan pikkuriikkisen ahdisti. Kuitenkin oli hieno tunne katsoa mökkirannalta ulapalle, kun tuuli tuiversi niin, että posket lepattivat. Taisin silloin vain seistä paikallani tunnin verran nauttien upeasta tunteesta. Harrastin suureksi hämmästyksekseni myös eläinrääkkäystä onkimisen muodossa. Se karannut ahven oli ainakin olutpullon painoinen ja näääiiin iso. Kaikki onkimani kalat päästin takaisin veteen, rassukat olivat niin pieniäkin vielä.

Joka kesä hämmästelen suomalaista autoilukulttuuria. Ensin körötellään reilusti alle rajoitusten, kunnes kanssa-autoilija kyllästyy ja heittää vilkun päälle ohituksen merkiksi. Silloin kyllä matelija herää, ja löytää kotterostaan kaasupolkimen. Paras tapaus nosti nopeuttaan noin 30 kilomeetteriä ylinopeuden puolelle. Kun vauhtiin pääsi, innostunut kuski suoritti vielä pari penkinruskettavaa ohitusta keltaisen viivan alueella raskaan liikenteen tullessa vastaan. Kepeät mullat.

Ja vielä rekkakuskeista. Tietenkin rahtareiden on mukava kokoontua Veijo Esson baarin yhdessä turisemaan mukavia, ei siinä mitään. Vaan minkä helvetin takia täytyy lähteä sieltä sumpin äärestä yhtaikaa takaisin baanalle? Neljää rekkaa kun ei maamme mutkaisilla teillä ohita hevillä Eviläkään.

Oletteko muuten huomanneet, että uusi kansallissankarimme Tommi Evilä on ihan kaksoisolento elokuvan Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme sankarinäyttelijän Cheng Changin kanssa? Hehän ovat kuin veljekset.