Levollista unta
Omituista unta. Olin siinä jossain puolitutussa paikassa missä en olisi saanut olla, ja jouduin yllättäen menemään sängyn alle piiloon. Rakennelma oli aika outo, sillä jostain syystä sinne piti mennä yöpöydän alakaapin kautta, josta oli kolo sängyn alle. Sinne pääsi vain hankalasti jalat edellä pujottelemalla. Nukahdin pehmeän pimeyden mukavaan koloon, unen logiikalla tyyny ja peitekin löytyivät. Uni, jossa nukkuu, ei koskaan voi olla kovin huonoa. Ja minä nukuin siinä unessa hyvin ja levollisesti. Hyvä, että edes unessa.
Rasittava vaalikuhina leviää kaikkialle kulovalkean tavoin. Vähemmän poliittista ihmistä kohta ahdistaa, kun kadun kulmilla hymyilee itseään kaupittelemassa ehdokas jos toinenkin. Minä taidan jättää taas äänestämättä, kun noita puolueita karsastan. Tasapuolisesti ihan jokaista. Jos kävisin tipauttamassa lipukkeen esimerkiksi jonkun Blogistanin asukkaan hyväksi, ääneni saisi henkilön sijasta kuitenkin puolue, ja sieltä joku inhoamani paskiainen pääsisi valtuustoon. Soimaisin siitä itseäni ja tuntisin syyllisyyttä sen hölmön vaalivoitosta. Minä en pidä tästä vaalitavasta.
Kun muutkin ovat Ugusta kehuskelleet, niin kyllä sitten minäkin. Tarina Terkkiksestä solahti allekirjoittaneen tajuntaan kuin rasva maksaan. Lisää tuollaisia juttuja, kiitos!
Bussi sattui olemaan harvinaisen täynnä porukkaa, seisomapaikkojenkin kanssa oli tiukkaa. Äideillä ei ollut mitään asiaa ahdettuun dösään lastenvaunujensa kanssa, jossa oltiin kuin herneet rokassa. Viereinen deeku haisikin viikon kattilassa lojuneelle hernekeitolle. Kuitenkin linja-autossa oli kaksi vapaata istumapaikkaakin. Toisen paikan vei pienen pieni käsilaukku, toinen kiilsi tyhjyyttään. Minä en jumalauta ymmärrä noita keskiäkäisiä mammoja, jotka luulevat omistavansa koko Euroopan ja tympeinä jättävät ikkunapaikan tyhjäksi katsoen nyrpeästi niska jäykkänä eteenpäin. Ahdistaa. Jos ne paikat eivät siinä ruuhkassa olisi olleet niin hankalan pujottelun päässä, olisi ihan periaatteesta mennyt kysymään "olisiko tässä mahdollisesti tilaa".
Olen niin tottunut taloni hissittömyyteen, ettei se normaalisti harmita ollenkaan. Syksyisin ja talvisin ainoa liikuntani oikeastaan on kotiportaiden kipuaminen muutaman kerran päivässä, ei siinä pienemmillä kannettavilla ehdi edes hengästyä. Eilen minuutiksi muutamaksi kuitenkin juolahti mieleen, että hissi olisi kuitenkin ihan hyvä olla olemassa, ainakin pimeän saavutettua lähitienoon.
Vettä tulee kuin aisaa, sanotaan. Miestä kutsutaan aisankannattajaksi, jos joku ylemmän tason henkilö käy kiksauttamassa omaa vaimoa. Suomalaiset turistit naureskelevat härskejä vitsejä respalle kertoen, kun vierailevat
Minä pidän syksystä. Tarkennetusti sanoen syysilloista, silloin on mukava kävellä kiireettä vajaasti valaistuilla kaduilla. Iltatuuli hivelee mukavasti kasvoja, katuvalot saavat märän asvaltin kiiltämään aistikkaasti. Juottolat näyttävät viettelevimmiltä ja tiskiltä tilattu olut muuttuu tummemmaksi. Suussa viipyilevä maku on aromikas, pehmeä. Jostain merkillisestä syystä tupakansavukin häiritsee vähemmän. Kotona on tilaisuus sytyttää kynttilät palamaan ja kuunnella puolipimeydessä rauhoittavaa musiikkia,
Ylleni, housuihini katsoen ehkä allenikin, on ilmiselvästi langetettu synkkä kirous. Asuntoni alla on luultavasti ollut ennen intiaanien hautausmaa. Eilen olin aivan varma että asunnossani riehuu poltergeist tai pari. Kun avasin oluttölkin, joka oli kaksi päivää viilentynyt ja rauhoittunut jääkaapin pimeyksissä, se räjäytti iloisesti puolet sisällöstään vaahtona käsilleni, pöydälle, matolle, lattialle. Ahdisti. Keittiöni tuoksu on nyt nihkeä ja maltainen, hieman eltaantunut. Keittiön kattovalo lisäksi vilkkui toisinaan epäilyttävästi. Lopetettuaan raivoilun köksässäni poltergeist siirtyi kolisuttamaan sietämättömästi huussini ovea ja ravistamaan kukistani lehtiä lattialle kuin tyhjästä ilmestyneiden pölypalleroiden päälle.
Ahdistavaan kalsariongelmaani on löytynyt pätevä ratkaisu. Miksi ostaa uusia kalliita kalsonkeja tilalle, kun vanhatkin voi paikata. Netistä löytyi tähänkin pulmaan apu, laitan hetikohta tilauksen menemään ja hommaan 
















